Tuonnepa on tungettuna
Karusehen kammettuna
sanan säilä salvattuna
väkivahva vangittuna,
voima valtava varattu.
Mitä tuostakin tulisi,
jos sen irti laskisimme
vapahaksi valloillensa?
Saisikohan tuosta Sammon,
taikka venhon veistetyksi?

Ehkä vielä Väinämöinen
kansastamme kasvanevi
heimostamme hersynevi,
jos me ohjeiksi otamme,
kirjokansiin kustannamme
kansallemme kokoamme
kuin myös itsemme iloksi
nykykansan kaavailemat
kalevaiset kansanlaulut.

Jalan jäljet on jämerät
Väinämöisen viitoittamat
Ilmarisen innoittamat
laulut Leinon lennättämät!
Siinä meillä on pitävä
kulttuurimme kivijalka
kiinnekohta kirjoittelun.

Ehkä saavat innoitusta,
uskallusta useatkin
noista kootuista runoista.
Kannustavat kirjoitellen
suomalaista suosimahan
kieltä kaunista Kalevan.